Kilpirauhanen

Mikä on kilpirauhanen?

Kilpirauhanen on perhosen muotoinen endokriininen eli umpieritysrauhanen, joka sijaitsee kaulan alaosassa. Se painaa normaalisti noin 20 grammaa.

Kuva/bild Tuija Leino

 

Kilpirauhanen on kehon yleiskytkin. Se ohjaa erittäin monia kehon toimintoja erittämiensä hormonien kautta: T4 eli tyroksiini, T3 eli trijodityroniini eli liotyroniini, T2, T1 ja kalsitoniini. Numero T:n perässä kertoo montako jodiatomia on kiinnitettynä tyroniiniin. Kaikki T-hormonimolekyylit sisältävät siis tyroniinimolekyylin ja numeron osoittaman määrän jodiatomeja.

 

Kilpirauhanen on osa kehon säätöjärjestelmää

Kaikki kehon T4 on normaalisti peräisin kilpirauhasesta. Muita T-hormoneja syntyy myös muualla kehossa dejodinaasientsyymien vaikutuksesta. Ne irrottavat T-molekyyleistä yhden jodiatomin kerrallaan. Esimerkiksi 80 % kehon T3-hormonista syntyy normaalisti muualla kuin kilpirauhasessa.

Miten kilpirauhanen sitten osaa erittää oikean määrän hormoneja? On käytössä negatiivinen takaisinkytkentäsilmukka, jota myös kutsutaan HPT-akseliksi siihen osallistuvien rauhasten mukaan: Hypotalamus, aivolisäke (Pituitary) ja kilpirauhanen (Thyroid). Hypotalamus ja aivolisäke sijaitsevat aivoissa, ja ne seuraavat kilpirauhashormonien paikallista pitoisuutta. Hypotalamus erittää tarvittaessa TRH-nimistä hormonia, jonka pitoisuuden mukaan aivolisäke vuorostaan erittää tyreotropiinia eli TSH:ta (Thyroid Stimulating Hormone). Kun TSH kohoaa, kilpirauhanen yleensä lisää hormonien eritystä.

Mainittujen hormonien eritys eri vuorokauden aikoina ei ole vakio, vaan vaihteleva. TSH erittyy pulsseina ja sen pitoisuus veressä on korkeimmillaan klo 00 – 04, jonka jälkeen se alkaa laskea. Alkuillasta se alkaa taas nousta. TSH on alimmillaan noin klo 13.

Kilpirauhashormonit säätelevät mm. aineenvaihduntaa ja kehon lämpötilaa.

Kehossa syntyy terveillä myös dejodinaasi D3:n vaikutuksesta myös käänteinen T3 (rT3). Se on hormoni, jonka pitoisuus kasvaa vakavissa sairauksissa ja nälässä elimistön suojelemiseksi.

D2 toimii keskushermostossa, aivolisäkkeessä, kilpirauhasessa, sydämessä, lihaskudoksessa ja istukassa, D1 maksassa (jossa tapahtuu 60 % T3-muunnosta), munuaisissa ja kilpirauhasessa. Näin siis tavallaan D2 ohjaa takaisinkytkentäsilmukkaa T3:n osalta aivoissa.

Mutta hormonit on saatava myös perille, verestä kohdekudosten solujen seinämien sisälle ja siitä edelleen tumiin. Siitä huolehtivat kuljetusproteiinit eli transportterit.

Myös muut tekijät voivat vaikuttaa tähän säätöjärjestelmään, kuten stressi, autoimmuunisairaudet, keliakia, lisämunuaisen hormonit, eräät lääkkeet jne.

 

Kun koko tämä järjestelmä on kunnossa, kehon solut saavat käyttöönsä oikean määrän kaikkia kilpirauhashormoneja ja ihmisen keho ja aivot toimivat oikein.

 

Lähteitä:

Välimäki, Sane, Dunkel: Endokrinologia. Duodecim 2009. ISBN 978-951-656-290-5

https://embryology.med.unsw.edu.au/embryology/index.php?title=File:HPT_axis.jpg

 

 

 

 

Kilpirauhashormonien vaikutukset elimistössä

Miksi kilpirauhasen tehokas toiminta on elimistölle niin tärkeää?

 

Luuston aineenvaihdunta

Kilpirauhasen toiminta vaikuttaa elimistön kalsiumtasoihin, erityisesti sitä kautta, että kilpirauhanen tuottaa ja varastoi kalsitoniinia, hormonia, joka säätelee kalsiumtasoja. Liikatoiminta heikentää luustoa. Kilpirauhasen vajaatoiminta vaikuttaa myös luustoon heikentävästi. (1)

Suoliston toiminta

Krooninen ummetus on yksi kilpirauhasen vajaatoiminnan tyypillisimpiä oireita. Se puolestaan lisää suolistotulehdusten riskiä. Ummetuksen takia suoliston bakteerikanta on huono ja ravinteet imeytyvät heikosti. Myös ruoka-aineyliherkkyyksien riski kasvaa. Liikatoiminta nopeuttaa suolen toimintaa.

Sappirakko ja maksa

Kilpirauhasen vajaatoiminta heikentää maksan ja sappirakon toimintaa. Monilla kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavilla on sappikiviä. Koska maksalla on keskeinen tehtävä kehon hormoniaineenvaihdunnassa, maksan heikentynyt toiminta johtaa ongelmiin monella tasolla.

Kasvuhormonit

Keho tarvitsee riittävän määrän kilpirauhashormoneita pystyäkseen tuottamaan insuliinin kaltaista kasvutekijä IGF-1:tä, ja sitä kautta kilpirauhashormonit vaikuttavat myös kasvuhormonien toimintaan.

Rasva-aineenvaihdunta

Kilpirauhasen vajaatoiminta hidastaa kehon aineenvaihduntaa kaikin puolin. Kehon on vaikea käyttää rasvavarastoja energiaksi, koska vähäinen kilpirauhashormonien määrä hankaloittaa lipaasin, rasva-aineenvaihdunnan entsyymin, toimintaa. Liikatoiminta taas nopeuttaa aineenvaihduntaa ja saattaa aiheuttaa laihtumista.

Insuliini ja glukoosiaineenvaihdunta

Kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivällä glukoosi imeytyy hitaammin kuin normaalisti ja vajaatoimintaisten solut eivät käytä glukoosia energiaksi yhtä tehokkaasti. Lisäksi glukoosin imeydyttyä elimistö ei vajaatoimintaisella kykene eliminoimaan glukoosia yhtä tehokkaasti kuin pitäisi. Tämä johtaa ongelmiin verensokerin tasojen hallinnassa. 

Kolesteroli

Korkeat kolesteroliarvot ja kilpirauhasen vajaatoiminta kulkevat käsi kädessä. Vajaatoimintaisen maksa ja sappirakko eivät toimi niin tehokkaasti, että kolesterolin säätely toimisi normaalisti. 

Estrogeeniaineenvaihdunta ja rintasyöpä

Koska vajaatoimintaisen maksa ei toimi niin tehokkaasti kuin pitäisi, ylimääräinen estrogeeni ei poistu vajaatoimintaisen elimistöstä niin tehokkaasti kuin olisi suotavaa. Poistumatta jäänyt estrogeeni jää elimistöön ja muuntuu edelleen haitallisempaan muotoon, joka voi aiheuttaa kystia munasarjoihin ja rintasyöpää.

Vatsahappojen tuotanto

Vatsahappojen tuotantoon tarvitaan gastriini-nimistä hormonia, jonka tuotantoa kilpirauhasen vajaatoiminta vähentää. Liian alhainen vatsahappojen taso aiheuttaa monenlaisia ongelmia: närästystä, ilmavaivoja, ruoan huonoa sulamista, ravinteiden heikkoa imeytymistä. Se saattaa johtaa myös infektioihin. 

 

kuva/bild: PieniSuuri Idea

Elimistön lämpötila

Koska kilpirauhashormonit säätelevät kehon lämpötilaa, kilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa palelua, mutta myös kuumia aaltoja ja yöhikoilua. Nämä oireet saatetaan monesti sekoittaa virheellisesti vaihdevuosioireisiin. Kilpirauhasen lisäksi kehon lämpötilan säätelyyn osallistuvat myös munasarjat ja lisämunuaiset. Voi olla hyödyllistä selvittää laboratoriokokeilla laajemmin myös naishormonien ja lisämunuaishormonien tilaa, jotta saadaan selville, johtuvatko kuumat aallot ja yöhikoilu naishormoneista vai ei. Myös liikatoiminta voi sekoittaa kehon lämmönsäätelyn. Liikatoimintaisen iho voi olla lämmin, nihkeä ja punakka.

Progesteronin tuotanto

Progesteroni ja kilpirauhashormonit ovat yhteydessä toisiinsa. Progesteroni stimuloi TPO:n eli tyreoideaperoksidaasin tuotantoa ja parantaa kilpirauhasreseptorien viestintämekanismien toimintaa. (2) Yksi syy siihen, miksi naisen kehon lämpötila nousee ovulaation aikana, on se, että siinä kohtaa kiertoa tapahtuva progesteronitason nousu kiihdyttää TPO:ta, joka stimuloi kilpirauhasen toimintaa. Liian vähäinen progesteroni luonnollisesti vähentää kilpirauhashormonien muodostumista ja selittää sitä, miksi alhaisesta progesteronintuotannosta kärsivällä naisella saattaa olla muuten normaalit kilpirauhasarvot, mutta hieman alhainen T4-arvo. Alhaisen progesteronin oireisiin kuuluvat mm. runsas kuukautisvuoto, vaikeus pudottaa painoa, depressio, päänsäryt ja muut PMS-oireet kuukautiskierron puolivälissä tai sen jälkeen. 
Kilpirauhashormonit lisäävät kehon herkkyyttä progesteronille. Kun solujen reseptorit eivät altistu riittävälle määrälle kilpirauhashormonia, ne menettävät kykyään päästää progesteronia sisälle soluihin. On mahdollista, että verenkierrossa on runsaasti progesteronia, mutta liian alhaisen kilpirauhashormonimäärän takia kärsitään kuitenkin samanaikaisesti liian alhaisen progesteronin oireista ja progesteronitasojen epänormaalista heittelystä.
Vakava kilpirauhasen vajaatoiminta saattaa johtaa ovuloimattomuuteen ja lisätä hedelmättömyyden ja keskenmenojen riskiä. 

Kilpirauhashormonit ja anemia

Kilpirauhasen vajaatoiminta voi johtaa anemiaan kolmella tavalla. Liian alhainen vatsahappojen määrä voi johtaa B12-vitamiinin ja folaatin heikkoon imeytymiseen, josta seuraa anemiaa. Toiseksi 12%:lla kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavista on pernisiöösi anemia, autoimmuunisairaus, jossa elimistön oma immuunipuolustus tuhoaa vatsakalvoa niin, että B12-vitamiini ei imeydy. Kolmanneksi alhaisten vatsahappojen takia raudan imeytyminen voi olla heikkoa. Kun tähän yhdistetään vielä se, että alhaisten kilpirauhashormonimäärien takia progesteronin päätyminen solutasolle on heikentynyt, mikä johtaa runsaisiin kuukautisvuotoihin, anemia pahenee tästäkin syystä.

Kuljettajaproteiinien määrä

Tutkimuksen mukaan alhainen kilpirauhashormonien määrä vähentää myös SHBG:n (sex hormone binding globuline) määrää elimistössä ja vaikeuttaa siten sukuhormonien päätymistä solutasolle. (3) (4)

Sydän

Kilpirauhasen vajaatoiminta aiheuttaa elimistössä korkeita homokysteiiniarvoja, koska maksa ei saa käsiteltyä näitä aminohappoja riittävän tehokkaasti. Korkea homokysteiinin määrä lisää sydänsairauksien riskiä huomattavasti, samoin myös dementian riskiä. (5) Myös liikatoiminta voi aiheuttaa sydänongelmia: sydämen tykytystä ja rytmihäiriöitä. Sepelvaltimotaudin oireet saattavat pahentua. (6)

 

LÄHTEET

1. Nagata et al: Subclinical Hypothyroidism is Related to Lower Heel QUS in Postmenopausal Women http://doi.org/10.1507/endocrj.K06-201Endocrine Journal
https://www.jstage.jst.go.jp/article/endocrj/54/4/54_4_625/_article

2. Mani S. Signaling mechanisms in progesterone-neurotransmitter interactions. J Mol Endocrinol 2003;30(2):127-37 http://jme.endocrinology-journals.org/cgi/pmidlookup?view=long&pmid=12683937

3. Hampl R, Kancheva R, Hill M, et al. Interpretation of sex-hormone-binding globulin levels in thyroid disorders. Thyroid 2003;13,:755-760 http://www.webmail.wikigenes.org/e/ref/e/14558918.html

4. Nygaard et al 2013 http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3680960/pdf/ec-02-55.pdf   Suomeksi referoitu täällä: https://hypotyreoosi.wordpress.com/2014/10/17/tanskalaisia-tutkimuksia-yhdistelmaterapiasta-osa-3/

5. Oge A, Sozmen E, Karaoglue AO. Effect of thyroid function on LDL oxidation in hypothyroidism and hyperthyroidism. Endocr Res 2004;30:481-489 http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15554363

6. http://endokrinologiyhdistys.yhdistysavain.fi/potilasohjeet/kilpirauhasen-liikatoiminta/